Mä en oo kyllä yhtään kesäihminen. Yli kolmenkymmenen asteen lämpötilat ei oo mun juttu. Ja myös olen nääntymisen lisäksi nolo, koska olen saanut kaksi pakettia joista en ole juurikaan kiittänyt vaikka aihetta olsi tosiaan ollut.

Ensin tuli paketti jossa oli sitä parasta Nallea, Merssipuuvillaa ja ihanaa, vihertävänoranssia raitalankaa. Vaniljakahvia ja suklaata, mutta se suklaa ei koskaan ehtinyt kuvaan asti. Mitenkähän sille kävi, olen aivan ymmälläni.

Ja olisinhan mä voinut vähän aktiivisempi olla tämän päivityksen kanssa, tänään hain postista jo seuraavan paketin.

Seitalankaa, jota olen jossain hypistellyt, käsin värjätty Lapissa luonnonväreillä. Kiva punakirjava, näyttää vähän lapasilta. Todella kaunista. Oliivinvihreää vironvillaa, saattaa olla että mäkin saan revontulen. Suklaakahvia ja tummaa suklaata. Namistelua siis. Leena Lapista oli minua lahjonut, ja olenkin aika tohkeissani näistä langoista. http://www.oikeinnurinoikein.blogspot.com/

Ja keskiaikamarkkinoilta tuliainen, nokkoslankaa. Pesukinnasaineet, kuulemma.

Töissä ollessani oli tullut pakettikortti, ja tänään sen sitten hain. Postissa jo tuli mieleen, että mahtaako olla teemana vihreä, kun oli paketti oli kääritty vihreään unikkopaperiin, ja olikein arvasin! Vihreää teetä, vihreä Royal, vihreä kortti, kiva itse tehty vihreävalkoinen kassi, näppärä kääntökassi, jossa toinen puoli on raidallinen ja toinen kukikas. Olet kyllä niin hyvä ompelemaankin, että alan ihan kadehtia. Ja ihanan lehmuksenvihreää Marks&Kattensin pellavalankaa. Ehdottelit huivia, en sano ei, vaikka tulisi tuosta komia pöytäliinakin. Ristikkolehti, mistä arvasit että käyttöä on tuollekin?

Itseään ei Sny vielä paljastanut, epäilyshän mulla tästä henkilöllisyydestä oli, kun satuin kovasti tutun näköistä tavaraa eräässä blogissa näkemään.

Mutta kun pääsin postireissulta kotiin, oli laatikkoon tullut lisää postia, ja myös nimpparipaketti Snyyltä. Eli hyvä päivä kaiken kaikkiaan. Nimpparipaketti olikin sitten kesänkeltainen, oli kaksi rättiä, kuivattuja hedelmiä ja mummokortti.

Ja ystäväkseni ilmoittautui Haga, blogista  www.metsankeskelta.vuodatus.net/ , kuten olin vähän uumoillutkin

Vähän haikeaa, kun tämäkin kierros nyt loppuu. On ollut kiva väsätä paketteja Kvaakkulille, ja kiva on ollut niitä saada Hagalta. En ole vielä päättänyt, että tulenko mukaan syksyllä, mutta aika näyttää, akat päättää.

Kesä on tullut, ja jotta puku ehtisi käyttöön tuli vähän kiire, ja jämistely jäi vähäksi ajaksi.

Lanka Mandarin Petit, ja malli Sandnesgarnin oma, vaikka vähän jouduin itse tulkitsemaan ohi. Mutta lopputulos on hauska, ja lankaa jäi, jotta voin sitten vaikka rätteja jämätä.

Aivan mahtava! Neoviuksen mallilehti vuodelta 1950! Jonkin verran selasin niitä ohjeita, ja pakko sanoa, että tuskin itse mahtuisin niihin. Aikaa jolloin Novitan langat oli aatelia.

Ja maitokuitulankaa. Siitä voisi tulla keviä huivi (olen hiuvi-ihminen siis) kesäksi. Tai jotain, tuo väri on niin mua. Aikaa tässä on fundeerata, koska mulla on se jämistely.

Pähkinöille kavi vähän nolosti, mutta pussi jäi kuvattavaksi. Hyviä oli. Kolmosen bambuja mulla ei ollutkaan joten tarpeeseen on nekin, bambuilla on niin miellyttävä kutoa.

,

Ja osuva kortti. Periksi ei anneta.

Kiitos taas Sny!

Ilmoittauduin jämistelyyn.  Tuota jämää kun jostain syystä siunaantunut ihan riittävästi useampaankin projektiin.

Olen niin ihastunut tuohon minna-huiviin, että sille on oma jämäkasa, paha vaan kun tässä on tämä pakollinen tauko, niin en yhtään osaa arvioida miten siihen menee aikaa.

Ja lisäksi värikästä raitaa. Ehkä punaisia? No, ken elää se näkee.

No, nyt on sitten tenniskyynärpää pahana. Vanha vaiva, joka aina toisinaan muistuttaa. Nyt on kutomiskielto, ja fysikaalista on saatu viikossa kole kertaa. Kaksi vielä, ja sitten katotaan taas. Kyllä voi olla tylsää katsoa vaan telkkaria ilman mitään tekemistä.

Vaiheessa on siis tämä minna-huivi, johon ohje ja lanka sain snyyltäni:

Laitoin vähän leveänpää raitaa kuin Kaari suositteli, minusta nuo värit on niin kauniita että saakin erottua. Olen tässä joutessani kasannut harmaita lankoja kekoon, teen sitten samaan vauhtiin toisenkin. Näköjään vähän on tärähtäneen oloinen kuva, mutta ei nyt jaksa parempaakaan ottaa.

Lääkäriltä salaa viimeistelin nämä siskolle tulevat sukat.

Ja on pakko pitää verhot kiinni, vaikka nimenomaan puutarhahommia ei kielletty. En kyllä kysynytkään, mutta oletan, että ne olisi kielletty. Pidän siis ne  verhot kiinni, jotta ei pihan kunto hävetä.

Pääsiäis- ja minna- aiheinen snypaketti saapunut. Oikein onnistunut taas.

Viisi kerää Maijaa ja minna-huvin ohje. Luulen, että Maijat päätyvät tähän huiviin, ja mulla on sattuneesta syystä aika tavalla noihin väreihin sopivaa lankaa. Pikapuoliin on aikaa aloittaa pitempi ja iso työ, joka vie kauan. Minna on oleva sivu- ja telkkariprojekti. Myös oli paketissa puikkostopparit ja päät, sekä pupuja ja kananpoikasia.

Ja kämmekkäät, jotka on jo käyneet Seinäjoella. Vähän kaipasin sormia, mutta olihan mulla taskut. Kotia päin tullessa satoi Tampereella vettä, ja Turussa oli jo kesä. (<- rankkaa ironiaa) Mutta meillä täällä etelässä on jo kämmekkäkausi.

Olen minä nyt jotain saanut aikaan muutenkin, Amman paketista tulleesta Katiasta on tullut sukat ihan mulle itselleni:

Ja käytössä on vähän kaikki.  Ja euroopan (no hehheh) ehkä rumin huivi. Puro batik, yäk. Käsityölehden malli oli kyllä OK, mutta tuosta langasta ei mikään voi olla hyvä.

y

Ja tässä on syy toisinaan yllättäviin langattomiin kiireisiin. Mutta jahka opetan pojalle kantapään teon, niin pääsee mummukin kutomaan.

Ja Snyyni muisti lahjoin: sain Jannea kerän, Janne onkin uusi tuttavuus lankana, ja hahtuvakiekon sain, ja Snyyni näköjään harrastaa kirjojen tekemista.

Janne lienee kämmekkäät, jahka toivun kudontakuntoon. Kummaa aikaa, tauti kaataa naisen ketoon viikon välein.

Tänään sain haettua kevään ensimmäisen paketin. Oli se tullut sillä aikaa kun olin töissä, toivottavasti lähettäjä ei ole ihan hermona kun tämä kestää ja kestää. Paketti sisälsi Nallea, en olekaan vielä kokeillut sitä uutta Nallea. Sini-viher-valkoinen valikoima näyttää ihan kirjoneuleelta, vaikka mistä nuo inspikset taas tietää.

Ja neulakirja, et kyllä usko, mutta olin hukannut neulakirjani. Neuloineen, joita sitten ostin uusia, ja jotka tähän asti olivat ostopaketissaan. Mutta nyt on taas neulakirja. (Ja luullakseni se vanhakin löytyy nyt kun on uusi, mutta tuo on kuitenkin paljon parempi.) (Taskukin sormustimelle.) Eikä näköjään onnistu mummojen kuvaaminen ilman kiiltoa.

Kiitos kaunis Snyy, paketti oli mieleinen!

Nämä ei ole (luonnollisesti) omatekemiä, mutta ovat siirtyneet hallintaani. On kyllä pakko vain ihailla miten pienestä langasta on noita pitsejä tehty, ja mitä määriä!

Tämä laatikko alkoi soittamaan kelloja kaukaa kuuskytluvulta lapsuudesta. Laatikko sinänsä on varmaan 50-luvulta, samaten osa sisällöstä...

Mutta en muista että 70-luvulla enää olisi pitsiä virkattu. Mutta voin olla väärässäkin.

Pakko myöntää, ettei minulla kärsivällisyys riittäisi.

Enkä keksisi mihin noita käyttäisin. Lakanapitsejä kun ei juurikaan pussilakana-aikana käytetä.

Vaikka jos sattuisin innostumaan, ohjeita kyllä olisi.

Ja Snyy laittoi kortin, mummut laskee mäkeä! Etummainen oli ilmetty anoppini! Kuvaa en onnistunut ottamaan ilman kiiltoa, joten kiitän vain kuvatta.